maanantai 27. syyskuuta 2010

Frida - I Know There's Something Going On

Artisti: Frida
Kappale: I Know There's Something Going On (1982)
Albumi: Something's Going On
Mieleenjäävin lause kappaleesta: "I know a good thing must come to an end, but it's hard to take losing a friend."

Viikko on hyvä polkaista käyntiin juuri tällä kappaleella sillä maanantai ei sovi minkään musiikillisen kalkkunan arvostelupäiväksi. Totta puhuen olinkin jo odottanut että sattuma poimisi jonkun lempibiiseistäni ja vaikka tähän asti onkin tullut ihan mukavia lähiosumia niin vasta nyt päästiin itse musiikkimieltymysteni ytimeen. Mutta blogin ideahan ei ollutkaan poimia arvosteltavaksi suurimpia suosikkejani vaan mitä tahansa mitä levyjeni joukosta sattumalta tulee.  

ABBA:n jäätyä 1982 määrittelemättön mittaiselle tauolle sekä Fridan että Agnethan kansainväliset soolourat käynnistettiin nopeasti. Fridan soololevylle kaikki tehtiin vimeisen päälle; Polar studios oli tuohon maailmanaikaan yksi maailman moderneimmista ja Phil Collins hankittiin tuottajaksi ja rumpuihin. Biisejä levylle tekivät mm. Collins, Giorgio Moroder, Bryan Ferry, Per Gessle sekä Russ Ballard joka on vastuussa tämänkertaisesta sattuman sanelemasta.

I Know There's Something Going on starttaa Collinsin lujaa hakkaavilla rummuilla jotka luovat kappaleelle jykevän pohjan alusta loppuun. Mutta aivan yhtä luja instrumentti on myös Fridan ääni joka tässä kappaleessa kuulostaa yhtä aikaa suututetulta, petetyltä ja loukatulta. Naiselta jonka taipuu mutta ei katkea vaikka pahin mahdollin asia on tapahtunut seurustelusuhteessa. Mies on pettänyt selän takana. Ehkä uskottavuus tuleekin siitä että sekä laulun henkilö että itse laulaja tosielämässä ovat kokeneet samankaltaisia asioita. 

Kappaleen yksi vahvuuksista on se että vaikka se on voimakas, se ei ammu yli. Lataus pidetään yllä ja se kestää alusta loppuun. Kitarasoolokin on pidetty juuri sopivan mittaisena ilman turhaa paisuttelua. Toiset laulajat ovat hyviä vain pysyessään tiettyjen tyylirajojen sisällä mutta tässä biisissä Frida osoittaa että hän voi halutessaan olla uskottava rocklaulajanakin. Ja se on on hyvä saavutus ottaen huomioon että hän aloitti laulu-uransa 60-luvulla laulaen ruotsinkielistä jazzia ja tangoja. Aika harva on päässyt siihen pisteeseen että moisista lähtökohdista 20 vuotta myöhemmin kilpailee Phil Collinsin kanssa siitä kumpi rokkaa biisissä kovempaa. Kaikki muut osa-alueet ovat tässä biisissä hyviä, mutta Frida on erinomainen.

Arvosana: 8,5/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti